Ristipistoilua ja nauruterapiaa

Violariumin järjestämä ristipistoviikonloppu meni niin nopeasti, että aivan varmasti ajankulku oli jollakin tapaa nopeutettu. Ei aika muuten voi mennä niin vauhdilla! Meillä oli ihan älyttömän hauskaa. Kenellekään ei liene yllätys, että nauru raikui taas niin, että talon seinätkin pullistelivat! Ja jos seinät eivät pullistelleet, niin ainakin meidän vatsat - huh sitä ruuan määrää! Minulla ei ole vieläkään nälkä :)

Uskokaa tai älkää, sain jotain tehtyäkin, vaikka vaikeaa se välillä oli kaiken muun mielenkiintoisen ohella, kuten a) nauramisen ja tarinoinnin, b) toisten töiden ihailun, c) Lennun kaupan jne. Mailart-laatikon kanteen tulevan postipojan sain kuin sainkin valmiiksi (vaikka siinä piti käyttää niitä inhottavia lankoja (eli DMC:n metallilankoja)!

Ja näin pitkälle pääsin kastetaulussa, johon tein harvat aloituspistot tammikuun hassutuksessa. En ottanut muita keskeneräisiä töitä mukaani Ikaalisiin, kun ajattelin, että on ihan pakko edetä tämän kanssa tai minulta loppuu aika. Vauva syntyy vasta kesäkuun alussa, mutta tässä on niin paljon kaikkea muuta + reissuja, että pistelyaikaa ei varmaan liikoja ole.Kyllä lähelläni istuneet Sari, Katri, Mari, Niina ja Outi nauroivat lauantai-iltana minun huokailuilleni ja huudahduksilleni "kuka ton käski tehdä" eli pistot väärässä paikassa, "mitä mitä" eli en enää hämärässä nähnyt mallia kunnolla jne. Ja ne huokailut :) No, seuraavana päivänä jo helpotti.

Minulla oli mukana viimeistelemättömiä pistelyjä. Tarja huomasi, että minun LK:n Save water -pistelystä puuttuu krokotiililtä hampaat! Heh, onneksi ei ollut pistely vielä kehyksissä tai muuten viimeistelty. Kiitos siis Tarjalle tarkkanäköisyydestä. Mutta kyllä me myöhemmin nauroimme, sillä eihän noi krokon hampaat mitään, mutta kun Marilla oli pupu-pistely, joka oli siis viimeisteltykin ja pupu-paralta puuttui hännäntupsukka kokonaan. Mitä on pupu ilman häntää :) :)

Minä tunsin paikalla olijoista vähintään blogin kautta kaikki paitsi toisen Tarjan, johon minulla nyt oli kunnia tutustua. Todella mukava nainen. Mutta niinhän pistelijät ovat! Muut olin tavannut jo aiemminkin ja nyt sain tavata ihan livenä myös Outin, Piken, Virpi R:n ja Jennimarin. Se oli todella mukavaa!

Violarium oli jättänyt tervetuliaispaketin kaikkien huoneisiin. Huokaus, vai mitä! Katsokaahan mitä kaikkea ihanaa paketeistamme löysimme:

Lennun kaupassa asioin tietenkin, mutta oli vaikea pidättäytyä non stop -ostoksista, sillä kauppa oli vain noin kahden metrin päässä minusta ja Ritva huuteli salin toiselta puolelta yleisesti kaikille "osta osta"... Mutta hyvin pidättelin ja asioin kaupassa vain kaksi kertaa saaden tällaisen saaliin:Ritvalla oli osto-yllytyksen takana se, ettei heille jäisi Lennun kanssa niin paljon autoon kannettavaa takaisinpäin lähtiessä :) Mutta kyllä se siltä näytti, että kaupan varastot hupenivat ihan kiitettävästi.

Viikonlopun herttaisin ihminen oli Pike, joka oli tuonut kaikille valittavaksi yhden LK:n mallin, hänellä kun oli niin paljon kaksoiskappaleita. Pike sanoi, että minä saan valita ensimmäisenä, kun niin tykkään LK:n malleista ja kerään niitä. Voi kuinka hellyttävää, kun hän muisti tuon asian :) Minä valitsin September-mallin ja koska malleja vielä jäi, niin tuon toisenkin sain. Kiitos vielä Pike!

Lennu vähän lupaili, että ristipistoviikonloppu voisi olla joka vuotinen tapahtuma tuolla Ikaalisissakin. Jokohan ensi kevään viikonloppuun saisi ilmoittautua!

Minulla kun ei sitä kameraa ollut, ei ole kuvaa paikan päältä (nämä kuvat otin kotiuduttuani), mutta monella muulla mukana olleella on blogeissaan hyviä tunnelmakuvia, käykäähän ihastelemassa. Esim. Outilla on paljon kuvia.
Kiitos kaikille mukavasta seurasta ja kaikista uusista opeista ja ideoista joita sain!